Luvat oli hankittu tiistaille, keskiviikolle ja torstaille. Eräkämppä saatiin sovituksi vasta matkan varrella ja paikalle saavuttiin myöhään maanantai iltana. Pikaseltaan kamat sisälle, aamulliset metsästysvaatteet valmiiksi ja nukkumaan.
Aamulla herätys soi klo 05.30, joten tunnelma oli oletettavasti hyvinkin väsynyt. Aamupalan jälkeen kiireellä etsimään suonlaidasta hyvää passipaikkaa ja levittämään pressua. Isä ja setä tunsivat paikat entuudestaan, ja jätimme Epin ja Villen yhdessä eräälle isolle suolle, isä jätti minut erään suuren aavasuon laitaan ja jatkoi itse vielä matkaa kolmannelle suolle.
Passiin ei todellakaan päässyt nukkumaan, lintuja tuntui sen verran reilusti lentävän suuntaan jos toiseen. Ensimmäinen päivä ei jäänyt kellään saaliittomaksi, tosin Ville sai tuhottua lintunsa hieman turhan innokkaalla lopetuslaukauksella.
Toiselle päivää lähdettiin taas aamulla varhain. Oman passini ohi lensi 5 linnun parvi joka laskeutui reilun 400mertrin päähän, joten mahdollisuuksia ampumiseen ei ollut. Koko päivänä en päässyt yhteenkään ampumapaikkaan. Muissa passeissa pauketta tuntui riittävän.
Viimeisenä metsästyspäivänä päätettiin ettei jäädä enää iltalennolle, jokainen oli jo jotain saanut ja suurempaa tarvetta ei enää ollut. Palasin edellisiltaiselta passilta takaisin alkuperäiseen, ja vaihto todellakin kannatti. Raivasin passiin paremman näkyvyyden, kannoin suon laidasta ison tukin ampumavaraksi ja asettelin läjän havuja pressun alle. Passi oli kuin luotu nukkumiseen mutta lintuja tuntui lentelevän sen verran reilusti ettei ollut pienintäkään vaaraa nukahtamisen suhteen. Viimeiselle aamulle saatiinkin vielä oikein mukava lopetus noin saaliin puolesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti