Kuvia matkan varrelta.

7.6kg
-
Om nom nom
-
-
1.5kg + 4.3kg + team esko
Hirven nahkominen käynnissä
Kevään ensimmäisiä haukia 2010

Hirvimetsällä 3.10.2010

Ennen ilomantsin reissua kävästiin hieman kurkkimassa Kolkun hirvitilannetta. Vähänlaisesti saatiin passimiehiä kasaan mutta ei tuntunut haittaavan. Aamulla oli ajettu tiet ja tarkistettu siimat, joiden perusteella etsittiinkin emä ja vasa. Itse jäin passiin ohiampujan kivelle lentomerkin suoralle. Hetken passissa oltuani kuulin metsästä jonkinlaista ratinaa ja ryminää, jäin odottelemaan mitä mahtaisi tapahtua. Noin minuutti sen jälkeen koira haukahti alle 100metrin päässä passistani, mitään ei vaan näkynyt. Ajo jatkui minusta poispäin, eikä aikaakaan kun ensimmäinen laukaus kuului. Hetki sen perään kuului vielä toinen, tosin eri aseesta. Molemmat hirvet oli kaadettu, ensin vasa ja hetki sen perään emä oli löytänyt tiensä viereisen passimiehen kiikarin ristikkoon.

4-7.10.2010 Ilomantsi

Linnunmetsästys sai tälle vuodelle tuotteliaan reissun ilomantsin suomaisemiin.
Luvat oli hankittu tiistaille, keskiviikolle ja torstaille. Eräkämppä saatiin sovituksi vasta matkan varrella ja paikalle saavuttiin myöhään maanantai iltana. Pikaseltaan kamat sisälle, aamulliset metsästysvaatteet valmiiksi ja nukkumaan.
Aamulla herätys soi klo 05.30, joten tunnelma oli oletettavasti hyvinkin väsynyt. Aamupalan jälkeen kiireellä etsimään suonlaidasta hyvää passipaikkaa ja levittämään pressua. Isä ja setä tunsivat paikat entuudestaan, ja jätimme Epin ja Villen yhdessä eräälle isolle suolle, isä jätti minut erään suuren aavasuon laitaan ja jatkoi itse vielä matkaa kolmannelle suolle.


Passiin ei todellakaan päässyt nukkumaan, lintuja tuntui sen verran reilusti lentävän suuntaan jos toiseen. Ensimmäinen päivä ei jäänyt kellään saaliittomaksi, tosin Ville sai tuhottua lintunsa hieman turhan innokkaalla lopetuslaukauksella.

Toiselle päivää lähdettiin taas aamulla varhain. Oman passini ohi lensi 5 linnun parvi joka laskeutui reilun 400mertrin päähän, joten mahdollisuuksia ampumiseen ei ollut. Koko päivänä en päässyt yhteenkään ampumapaikkaan. Muissa passeissa pauketta tuntui riittävän.

Viimeisenä metsästyspäivänä päätettiin ettei jäädä enää iltalennolle, jokainen oli jo jotain saanut ja suurempaa tarvetta ei enää ollut. Palasin edellisiltaiselta passilta takaisin alkuperäiseen, ja vaihto todellakin kannatti. Raivasin passiin paremman näkyvyyden, kannoin suon laidasta ison tukin ampumavaraksi ja asettelin läjän havuja pressun alle. Passi oli kuin luotu nukkumiseen mutta lintuja tuntui lentelevän sen verran reilusti ettei ollut pienintäkään vaaraa nukahtamisen suhteen. Viimeiselle aamulle saatiinkin vielä oikein mukava lopetus noin saaliin puolesta.